tiistai 12. huhtikuuta 2016

anturi signaali tehtävä


                                                     Oppimistehtävä:

                                        Auton anturisignaalien tutkiminen

Tämän tehtävän tarkoitus oli oppia mittaamaan erilaisten antureiden signaaleja oskiloskoopilla.
Mittaukset suoritettiin kolmeen eri autoon: Toyota Celica, BMW 325, Opel Astra G.

Aloitetaan lambda anturin signaalien tutkimisella.
Nämä arvot ovat Toyotasta.
Tässä mallikuva minkälaista signaalia lambda anturista pitäisi tulla.
Tässä on lambdan signaali tyhjäkäynnillä.

                                                   Tässä on lambdan signaali n.4000 rpm

Happitunnistimen pakokaasuvirtaan työnnetyn kärjen ja runko-osan välille syntyy jännite-ero, kun pakokaasussa on runsaasti happea. Silloin palamisseoksen sanotaan olevan laiha ja se sisältää enemmän ilmaa kuin teoreettisesti ottaen tarvitaan. Jotta päästäisiin katalysaattorin kannalta oikeaan soessuhteeseen, on polttoaineen määrää lisättävä. Tämän polttoainejärjestelmä tekeekin, kun sähköisenn ohjausyksikköön tulee happitunnistimelta jänniteviesti. Kun polttoaineen syöttömäärää sitten lisätään, muuttuu seos vähitellen liian rikkaaksi, ja pakokaasuihin ei palamisreaktioiden jälkeen enää jää juuri lainkaan happea. Silloin jännite-ero happitunnistimessa häviää, ja silloin ohjausyksikkö alkaa vähentää polttoaineen syöttöä.

Tälläinen jatkuva heiluriliike rikkaan ja laihan seoksen välillä toistuu nopeassa tahdissa, jopa useita kymmeniä kertoja sekunnissa. Siksi polttoaineen ja ilman seossuhde näyttääkin keskimääräisesti pysyvän oikealla alueella eli lähellä teoreettista seosuhdetta.




                                         
 
Tässä videossa tutkimme lambda anturin signaaleja Toyotasta tyhjäkäynnillä ja korotetuilla kierroksilla.



Johtopakki jota käytimme näissä mittauksissa.

Nokka- ja kampiakseli mittaukset suoritettiin Opel Astraan.

 Tässä autossa nokka-akselin asentotunnistimena käytetään hall- tunnistinta.







Tässä johdotuksia nokka-akselin mittauksesta


Tässä johtojen maadoituspaikka


Picoscope väylämoduuli. Tämä laite yhdistää mitattavan anturin signaalit tietokoneen sovellukseen ja näyttää ne käppyröinä.







Nokka-akselin asentotunnistin ja sen tunnistinkehä



Tässä nokka akselin tunnistimen ohjearvot


Tässä mittaamamme arvot testiautosta. Signaalit muistuttavat ohjearvoja joten anturi toimii oikein.












Anturissa on kolme osaa: roottori, magneetti ja Hall-elementti. Roottorissa on ikkunoita ja se kulkee magneetin ja Hall-elementin välistä tai niiden läheltä. Hall-elementti altistuu magneettikentälle, kun ikkuna on suoraan magneettia vastapäätä. Kun roottori kääntyy, roottorin lavat ovat toisinaan magneettikentän ja elementin välissä ja toisinaan magneettikenttä pääsee ikkunoista läpi. Kun roottoria käytetään, hall-elementti tuottaa sakara-aallon. Moottorin rpm ja/tai yläkuolokohta ja nokan paikka määritetään tällä tavoin.
Löysin hyvän kuvan selittämään kuinka hall- tunnistin toimii.














Kampiakselin asentotunnistin

Opel Astra
Tässä autossa on induktiivinen kampiakselin asentotunnistin. Moottorin sisäinen
"vaihdepyörä" pyörii anturin ohi. Tämä muuttaa magneetin magneettikenttää, joka voimistuu kun hampaat lähenevät, ja heikentyy kun hampaat loittonevat. Nämä muutokset ilmenevät kelassa tuotetussa vaihtovirtajännitteessä. Tästä kyseisestä vaihdepyörästä puuttuu 2 hammastusta, ja näin moottorin ohjausyksikkö pystyy päättelemään esimerkiksi nokka-akselin tietojen kanssa, että missä asennossa kampiakseli on tai missä kohtaa sijaitsee yläkuolokohta.

Kampiakselin asentotunnistimen ohjearvot



Selitys mittausjohtimien sijoittamisesta mittauksen aikana


Tämän näköistä signaali käppyrää tuli opelin kampiakselista

Tällä Bosch testerillä oli tarkoitus mitata BMW:n puolan toimintaa.


Kuva BMW:n puolista joista mittaukset suoritettiin.

Yleistoisio adapteri


Tässä kuva siitä kuinka yleistoisio adapterilla puolaa mitataan.




Ensiksi akulta syötetään katkojan läpi sähkövirtaa puolan ensiökäämiin. Kun  sähkövirta katkaistaa, jännite indusoituu ensiökäämistä toisiokäämiin josta se kulkeutuu tulpan sytytyskärkeen sytyttäen kipinän. Kipinän paloaika on noin 2-3 millisekuntia.









Tässä videokuvassa näkyy puolan signaaleja.

Tässä vähän kuvaa johdotuksista jotka teimme aloittaaksemme signaalien mittaukset.
Ilmamassamittarin tehtävänä on mitata ilmavirtausta kuumalangan avulla. Kun kylmä ilma kulkee ilmamassamittarin läpi, kuumalanga pyrkii säilyttämään lämpötilansa. Tieto muuttuneesta vastuksesta välittyy moottorin ohjausyksikölle, joka muuntaa tiedon ilmanmassaksi.













Tässä videossa näkyy minkälaisia signaaleja ilmamassamittari lähettää auton moottorinohjaukselle kun moottorille annetaan kierroksia. Moottoria kuormitettaessa noin 5000rpm, moottori imee ilmaa voimakkaasti ja kun kierroksia lasketaan imu ilman tulo moottoriin pienenee.


Tässä on Opel Astra Garavan merkkisen auton moottorinohjauksen kytkentäkaavio.
Tässä Toyota Celican moottorinohjauksen kytkentäkaavio.






Tekijät: Tomi Kuisma, Riku Matilainen, Tomi Rutanen






torstai 7. huhtikuuta 2016

startti tehtävä.

Sähkötehtäviä 1 startti

Oppimistehtävämme tarkoitus on oppia startin toiminta ja sen osat
Tässä on startti kokonaisena.
Tässä on ankkuri ja ankkurikäämit.
Kommutaattoriliuskat(kupariset).
Kommutaattorin avulla saadaan ankkurikäämin virta oikeansuuntaiseksi.
Ankkurin päissä on tälläiset hiiliharjat. Toiset hiiliharjat maadoittaa ja toiset välittää virtaa.

Tässä on hammaspyörä ja vapaa kytkin. Hammaspyörä pyörittää auton moottorin vauhtipyörää käynnistyksessä, vapaakytkin estää startin tuhoutumisen, jos käynnistystä jatketaan moottorin käynnistyttyä.
Käynnistimen ankkuri sijoitetaan käynnistimen rungon sisälle(kuva) käynnistimen rungossa on kenttäkäämit, joiden mangeettikenttä pyörittää ankkuria käynnistyksen aikana.
Solenoidi on kytkin, joka kytkee käynnistystilanteessa virran käynnistimen ankkurille. Akun plus liitin kytketään solenoidille ja miinus liitin mahdollisimman hyvään kontaktiin lähelle käynnistysmoottorin runkoa.

Käynnistimen toimintaa ohjataan virta-avaimella. Virta-avaimen kiertäminen käynnistysasentoon saa solenoidin kytkemään päävirran käynnistimelle ja pyörivä ankkuri pyörittää moottoria.
Mittailua.
Mittasimme startin herätejännitteen , toinen johto maihin ja toinen startin heräte johtoon. Herätejännitteen pitää olla minimissään 12v.

Akun lepojännite, yleismittarin toinen johto maihin ja toinen plus napaan. Lepojännite on hyvä.

Akun jännite startattaessa. Toinen akun plussaan ja toinen maihin niinkuin edellisessä. Jännite putoaa käynnistäessä, mutta se ei saisi pudota alle 9,6v. Tässä autossa on vähän huono akku

Käynnistimen virta normaali starttauksessa mitattuna virtapihdillä. 62ampeeria on hyvä tulos

Käynnistimen virta jarruavasten/ vaihdepäällä. 131 ampeeria eli rasitus ja startin tarvitsema virran määrä tuplaantui.

Tässä mittauksessa mittasimme jännitehäviötä startin plusjohtimelta. Eli toinen mittausjohto oli akun plusnavassa ja toinen startin solenoidin plusnavassa. Häviötä saa olla max 0,5v
Tässä mittasimme jännitehäviötä miinuspuolelta toinen akun miinuksessa ja toinen startin rungossa.
Häviötä ei ole hyvä olla 0,5v
Oskilliskoopilla virtamittaus startattaessa.

Herätejännitteen mittaus oskilloskooppia käyttäen. Virtapihtiä(herätinjohdossa) ja miinus johdinta(akussa) käyttäen

Virtapihti on laitettu kiinni startin virtajohtoon ja virrat päälle laittaessa auto alkaa hehkuttaa jolloin akun jännite putoaa ja virta kasvaa.
Startatessa jännite putoaa, koska startti ottaa virtaa.

Starttauksen jälkeen virran haukkaaminen loppuu ja lataaminen alkaa.


Tehnyt. Roope, Tomi R, Joonas, Otto

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

kannen koneistus

Tehtävän tarkoituksena oli koneistaa kansi.
Koneistimme Opel Vectra 16v kannen.

                                                      Tässä on kuva kannesta.



                                                
 Aloitimme purkamaan venttiileitä, puristamme jousen kasaan ja otamme kiilat pois.



Seuraavaksi kun kiilat on pois niin otetaan jouset pois ja laitetoimme ne pahvin päälle järjestykseen.
Sitten venttiilit pois ja ne samaan järjestykseen kuin jouset.


Sitten irroitimme venttiilivarren kumit siihen tarkoitetulla työkalulla.






Sitten otimme venttiilinjousen aluslautaset pois.









Tässä muutama kuva kannen kiinnitykseestä tasohionta koneeseen.




 Vasemman kuvan pyörästä voi säätää koneen nopeuden ja suunnan. Oikean kuvan rullasta voi säätää ajokorkeutta.



Tässä kuvassa asetimme hyvän korkeuden ja mittasimme että kansi on suorassa.
Kun olimme varmoja että kansi on suorassa niin aloitimme kannen tason hionnan.



Tässä videota kannen tasohionnasta.


Tässä kuva ensimmäisen ajokerran jälkeen.
 Säädimme korkeutta vähän muutaman pykälän alaspäin ja laitoimme koneen ajamaan uudestaan.
.




Meidän piti ajaa kolme kertaa jotta saimme kannesta tämän näköisen.




 Siirsimme kannen takaisin kasauspaikalle ja rupesimme putsaamaan mm. pakoaukkojen tiivistepintaa.


 Tämän jälkeen laitoimme kannen pesuun.






Sitten laitoimme pelkät venttiilit reikiin ja menimme katsomaan miten ne pitävät.



 Läppäsimme ekaksi imupuolen ja ne pitivät hyvin.




 Sitten mittasimme pakopuolen ja sekin piti hyvin.


 Sitten rupesimme tahnaamaan venttiileitä. Aluksi tahnataan karkealla tahnalla.
Karkean tahnan jälkeen vaihtdetaan, "ns" hienoon tahnaan. tämä tehdään siksi jotta saadaan mahdollisimman hyvä pitävyys.

 





Tässä muutama kuva tahnaamisesta, tahnaaminen siis tapahtuu sillein että tahnaa laitetaan venttiilin lautasen alle , pitopinnalle ja laitetaan venttiili reikään ja imukupilla otetaan venttiilin lautasesta kiinni ja aletaan pyörittämään käsien välissä. Tämän jälkeen tarkastimme että venttiilit pitävät, ja niin ne tekivät.



 Tässä vaiheessa kun aloitamme kasausta laitamme venttiilijousten aluslautaset paikalleen.


Kun aluslautaset ovat paikallaan niin aletaan laittamaan uusia venttiilinvarrenkumeja paikalleen. Siihen valitaan työkalusta oikeat osat.
 

 Kun on oikeat osat työkalussa niin otetaan kumi ja laitetaan se työkaluun.

Sitten työkalu laitetaan venttiilin reikään ja lyödään työkalun päähän niin kauan että ääni muuttuu.





 Venttiilin varteen laitettiin tässä vaiheessa vähän öljyä.
Tämän jälkeen otetaan venttiilit ja laitetaan samassa järjestyksessä paikalleen kun otettiin pois.


 Sitten venttiilijouset paikalleen.
 Kun jouset on paikallaan niin laitetaan kiilat työkaluun.
Sitten painetaan jousi kasaan ja laitetaan kiilat paikalleen työkalulla.



Kuva venttiilijouset paikallaan.


 Sitten tuurnalla ja vasaralla lyödään venttiilin päähän että kiilat ovat varmasti kunnolla paikallaan.

lopuksi vielä varmistimme venttiilien pitävyyden läppäämällä, ne olivat ok.
Tässä kuvassa lopputulos.

Tekijät Tomi Rutanen, Niko Ståhlberg